Tavoitteena ajaa vielä kahdeksankymppisenä

Touhukas nainen on auttanut useita nuoria naisia moottoriurheilun pariin ja kisaa myös itse edelleen. Ensi vuoden tavoitteena on legendaarisen Päijänteen Ympäriajon valloitus.

Mistä ja milloin lähti innostus moottoriurheiluun?
Kun olin lapsi, niin rakas isäni aina kertoi, kuinka hänen isällään ja hänellä oli Indian-merkkinen moottoripyörä. Ikävä kyllä motskari vietiin sotakäyttöön ja palautettiin sodan jälkeen pakkilaatikossa osina takaisin. Isäni ihannoi motskareita, mutta olimme aika köyhä monilapsinen (8) perhe, joten mihinkään ajovehkeisiin ei ollut varaa. Lapsesta asti uneksin moottoripyöristä ja teini-iässä katselin vain pärinäpoikien perään, jenkkiautoilijat eivät kiinnostaneet! Vihdoin, kun täytin 30 vuotta, minulla oli varaa ostaa itselleni eka enskapyörä ja siitä se lähti! Päivääkään en ole katunut.

Mitä kaikkea olet ajanut?
Jäärataa, motocrossia, enduroa ja cross countrya.

Mikä moottoriurheilussa kiehtoo?
Pakko treenata monipuolisesti, että on hyvässä kunnossa ja pystyy ajamaan. Samanhenkiset ystävät. Ulkoilma. Vaihtuvat maisemat. Vauhti, joka ei kyllä mulla kummoinen ole! Pyörät.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen tästä kaudesta?
Naisten enduron EM-valmennusryhmän luotsaaminen. Vaikka itse en ole voinut tänä vuonna ajaa, niin on ollut huikeaa auttaa mimmejä eteenpäin endurossa.

Onko Päitsin ajaminen suunnitelmissa vielä ensi vuodelle?
TOTTA KAI! Siirsin tämän vuoden ilmoittautumiseni jo viime helmikuussa ensi vuodelle, kun tajusin, etten tänä vuonna pystykään ajamaan Päitsiä loukkaantumiseni takia. Olin varmasti eka ensi vuoden Päitsille ilmoittautuneista!

Mitkä ovat ensi vuoden muut suunnitelmat?
Jatkaa EM-valmennusryhmän kanssa uusin suunnitelmin. Treenata myös itse. AJAA, AJAA ja AJAA!

Mikä on parasta, mitä moottoriurheilu on sinulle antanut?
Maailman parhaan miehen, vahvuutta, kärsivällisyyttä, ystäviä, hienon harrastuksen.

Ajatko vielä kahdeksankymppisenä?
Toivottavasti!

Teksti: Moottoriurheilu.tv